PERUNKIRJOITUS

Sukuselvitys perunkirjoitusta varten tarvitaan 15. ikävuodesta lähtien kuolinpäivään asti.

Mikäli vainaja kuului evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon koko elämänsä ajan, sukuselvitys tilataan kirkolta.

Mikäli vainaja ei kuulunut kirkkoon tai hän kuului muuhun rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan, sukuselvitys tilataan digi- ja väestötietovirastolta.

Mikäli vainaja kuului kirkkoon vain osan elämästään, sukuselvitys tilataan sekä kirkolta että digi- ja väestötietovirastolta.

Mikäli vainaja asui luovutetuilla alueilla, sukuselvitys tilataan Kansallisarkistosta.

Mikäli vainajan sukuselvityksessä on perillisestä elää-tieto, ei kyseisestä perillisestä tarvitse hankkia elossaolotodistusta. Jos taas joku perillisistä on kuollut, tulee kyseisestä perillisestä hankkia sukuselvitys.

Mikäli vainaja oli laatinut testamentin, tulee se toimittaa perunkirjoitukseen. Testamentti toimitetaan Verohallintoon perukirjan liitteenä.

Testamentin tiedoksianto
Testamentin saajan tulee antaa testamentti tiedoksi perillisille. Jokaiselle perilliselle tulee antaa oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Mikäli kaikki kuolinpesän osakkaat ovat läsnä perunkirjoitustilaisuudessa, tiedoksianto voidaan tehdä todisteellisesti perunkirjoituksessa. Tilaisuudessa esitetään alkuperäinen testamentti ja se kirjataan perukirjaan. Perukirjan uskotut miehet todistavat samalla, että testamentti on annettu tiedoksi osakkaille.

Avioehtosopimus toimitetaan Verohallintoon perukirjan liitteenä.

Mitä tehdä, jos avioehtosopimus on hukassa?
Avioehtosopimus on rekisteröintä vaativa asiakirja. Digi- ja väestötietorekisteristä voi pyytää avioehtosopimuksen kopiota. dvv.fi

Jos avioehtosopimus on rekisteröity ennen 1.3.2003, kopio pyydetään siltä käräjäoikeudelta, joka avioehdon on rekisteröinyt. Käräjäoikeuksien yhteystiedot löytyvät sivustolta tuomioistuimet.fi

Mikäli aiemmin kuolleen puolison jälkeen omaisuutta ei ole jaettu, tai se on jaettu vain osittain, pitää perukirjassa ilmoittaa molempien varat ja velat jälkimmäisenä kuolleen puolison kuolinpäivän mukaan. Mikäli vainaja oli jakamattoman kuolinpesän osakas, perukirja tarvitaan myös tästä kuolinpesästä.

Mikäli perukirja on hukassa, Verohallinnolta voi pyytää siitä kopion. Pyyntö tehdään OmaVerossa. Vuodesta 1994 lähtien Verohallinto säilyttää perukirjan ja sen liitteet sähköisinä. OmaVero

Mikäli perukirja on laadittu ennen vuotta 1994, kopio pyydetään perinnönjättäjän viimeisen kotikunnan käräjäoikeudesta. tuomioistuimet.fi

Jos ositus on toimittamatta, entinen puoliso on kuolinpesän osakas. Jos on epävarmaa, onko ositus tehty, voi entiseltä puolisolta pyytää kirjallisen ilmoituksen osituksen toimittamisesta, tai ettei hänellä ole enää vaatimuksia ositukselle.

Saatuaan tiedon kuolemasta, useimmiten pankit lähettävät saldotodistuksen automaattisesti vainajan viimeiseen osoitteeseen. Lesken saldotodistusta ei automaattisesti lähetetä, vaan se täytyy itse pyytään pankilta.

Pankit ja arvo-osuusrekisterit toimittavat asiakkaan säilytyksestä ja arvo-osuustilin sisällöstä eli arvopapereista kuolinpäivän mukaisen niin sanotun omaisuusotteen, josta selviää mitä osakkeita, obligaatioita, indeksilainoja tai rahastoja vainajalla on ollut.

Tallelokero luetteloidaan yhdessä pankin edustajan kanssa ennen perunkirjoitusta, mikä vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen tai valtuutuksen. Tallelokerosta löytyvä omaisuus kuuluu kuolinpesään, ja se luetteloidaan osana perukirjaa.

Perunkirjoitusta varten tarvitaan vainajan ja lesken viimeisin verotuspäätös. Mikäli vainaja kuoli ennen kuin kyseisen vuoden verotus on valmistunut, tarvitaan kuolinvuoden esitäytetty veroilmoitus.

Jos vainajan omaisuuteen kuului kiinteistö, toimita viimeisin kiinteistöveropäätös.

Isännöitsijäntodistuksen saa tilattua taloyhtiön isännöitsijältä. Mikäli asunto-osakeyhtiössä ei ole isännöitsijää, todistus pyydetään asunto-osakeyhtiön puheenjohtajalta.

Kiinteistöistä tarvitaan kiinteistötunnus, tiedot rakennuksista, käypä arvo ja lainhuutotodistus. Lainhuutotodistuksen voi tilata Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa maanmittauslaitos.fi

Kiinteistön arvo perukirjaan kannattaa pyrkiä saamaan mahdollisimman lähelle kiinteistön todellista käypää arvoa, eli sellaista arvoa mitä kiinteistöstä myydessä saisi.

Kuolinpesän asunnon arvionnin voi teettää esimerkiksi kiinteistönvälittäjällä.

Kulkuneuvouvoiksi luokitellaan henkilö- ja pakettiautot, asuntoautot- ja –vaunut, moottoripyörät/-kelkat, veneet ja traktorit ja peräkärryt. Perukirjaan ilmoitetaan sekä vainajan että lesken omistamista ajoneuvoista niiden merkki, malli ja rekisterinumero.

Perunkirjoitusta varten aseista toimitetaan seuraavat tiedot:

1. asetta koskevat tiedot:
- tyyppi (esim. pistooli, kivääri, haulikko)
- merkki ja malli
- aseen sarjanumero
- aseen toimintatapa (esim. lippaallinen kertatuli)

2. aseluvat

Miten toimia, jos kuolinpesään kuuluu ampuma-aseita?
Ampuma-aselain mukaan, henkilön, jonka hallussa kuolinpesän omaisuus on, tulee ottaa ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja ammukset haltuunsa luvanhaltijan kuoltua. Luvanhaltijan kuoleman jälkeen kuuden kuukauden kuluessa niihin tulee hankkia hallussapitolupa tai ne tulee luovuttaa niiden hankkimiseen oikeutetulle henkilölle tai poliisille.

Lisätietoa kuolinpesän ampuma-aseohjeistuksesta poliisi.fi

Yrityksen perustiedot:
- yrityksen nimi
- Y-tunnus
- yritysmuoto (toiminimi/Oy/Ay/Ky)

Viimeisin tilinpäätös
- tuloslaskelma
- tase
- liitetiedot

Kuolinhetken taloustilanne
- pankkitilien saldot kuolinpäivänä
- merkittävät velat kuolinhetkellä
- myyntisaamiset (myös laskuttamattomat työt)

Omistus/asema yhtiössä
- Toiminimi: ei erillistä omistusdokumenttia
- Oy: osakkeiden lukumäärä ja omistusosuus
- Ay/Ky: yhtiösopimus ja tieto yhtiömiesasemasta

Selvitys yrityksen veloista ja vastuista
- lainat
- verovelat
- leasing- ja muut sitovat vastuut

Muut asiakirjat, jotka parantavat arvion laatua ja auttavat suojaamaan perillisiä myöhemmiltä verokyselyiltä
- kalusto- ja varastoluettelo
- keskeneräiset työt eriteltyinä
- välitinpäätös kuolinhetkeen
- kirjanpitäjän lausunto arvosta
- veroilmoitukset ja ALV-erittelyt

Jos yrityksellä on kirjanpitäjä, helpointa on pyytää häntä kokoamaan "perunkirjoituspaketti". Siihen sisältyy kuolinhetken tase ja tarvittavat liitteet.

Omaisuus, jolla on taloudellista arvoa, kuten arvokkaat kokoelmat, taide-esineet ja antiikkiesineet, merkitään perukirjaan käypään arvoon. Tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa ei tarvitse eritellä, jos sen arvo on enintään 7500 euroa. Taide- ja arvoesineet eivät kuulu tavanomaiseen koti-irtaimistoon.

Hautaukseen liittyvät laskut kattavat kaikki vainajan hautaamiseen ja muistotilaisuuteen liittyvät kohtuulliset kulut, kuten arkun tai uurnan, kuljetukset, hautapaikan maksut, kaivamisen, tuhkauksen, siunaustilaisuuden järjestelyt, pitopalvelun, kuolinilmoituksen ja hautakiven.

Hautauskulut ovat ns. pesänselvitysvelkoja. Ne maksetaan pääsääntöisesti vainajan jättämistä varoista ennen muita velkoja. Pesänselvitysvelkoihin kuuluu hautauskustannusten lisäksi omaisuuden arvostaminen kiinteistönvälittäjän toimesta sekä perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut.

Omaisten ei pääsääntöisesti tarvitse maksaa kuluja omilla varoillaan, jos pesä on varaton, mutta he vastaavat kuolinpesän puolesta tehdyistä veloista kuten hautajaisjärjestelyt ja perunkirjoituskulut.

Jos pesä on varaton, voi hautaukseen hakea avustusta hyvinvointialueelta. Avustus kattaa vain välttämättömät ja kohtuulliset hautauskulut.

Vainajan elinaikaan kohdistuvat laskut ovat velkoja, jotka ovat syntyneet ennen kuolemaa, kuten sähkö-, puhelin-, vuokra- tai yhtiövastikelaskuja,sairaala tai apteekkilaskuja, jotka ovat erääntyneet tai erääntyvät kuoleman jälkeen, ja ne maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista perunkirjoitus- ja hautauskulujen jälkeen.

Vakuutuskorvauksesta pitää maksaa perintöveroa tai tuloveroa riippuen edunsaajamääräyksestä. Jos edunsaajana on kuolinpesä tai lähiomainen, korvaus verotetaan perintöverona. Muille edunsaajille korvaus on pääomatuloa.

Perukirjaan merkitään lahja, jonka perillinen tai testamentinsaaja on saanut perinnönjättäjältä kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän kuolemaa, vaikkka lahja antohetkellä olisi ollut verovapaa. Poikkeuksena on lahja, jota joku on käyttänyt toisen henkilön kasvatukseen, koulutukseen tai elatukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa ettei lahjansaaja ole voinut käyttää lahjaa muihin tarkoituksiin.

Rintaperilleselle annettu lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, vaikka lahjasta olisi tehty lahjaveroilmoitus ja lahjavero maksettu. Ennakkoperintö otetaan huomioon perinnönjaossa ja perintöverotuksessa. Lahjaa ei kuitenkaan pidetä ennakkoperintönä, jos vainaja on antanut samansuuruiset lahjat jokaiselle rintaperilliselle, tai lahja on annettu ainoalle rintaperilliselle tai, jos lajakirjassa on määrätty, ettei lahjaa oteta huomioon ennakkoperintönä. Jos lahjaa ei ole määritelty ennakkoperinnöksi, se otetaan kuitenkin huomioon perintöverotuksessa, jos lahja on saatu enintään kolme vuotta ennen kuin lahjanantaja kuoli.

Tavanomainen koti-irtaimisto (esim. huonekalut, vaatteet, astiat) on perintöverotuksessa verovapaata siltä osin kuin sen yhteenlaskettu arvo on enintään 7 500 euroa. Arvoesineet, kuten taide ja antiikki, eivät kuulu tähän verovapaaseen summaan.

Jos vainajalta jäi leski, myös lesken kaikki varallisuus merkitään perukirjaan. Näin määritetään, paljonko leski saa avio-oikeuden perusteella tasinkoa pesästä tai maksaa tasinkoa rintaperillisille. Yhteisen omaisuuden katsotaan olevan 50%/50% omistettua.